Opaskirjamme mukaan Parambikulamin luonnonpuisto on Keralan
parhaiten ylläpidetty luonnonpuisto. Emme valitettavasti saaneet samaa
vaikutelmaa. Perille pääseminen vaati aika paljon ponnistelua, kiitos
paikallisten kielitaidon ja bussikuskimme kiukuttelun. Onneksemme tapasimme
nuoren englantilaisen pariskunnan, Nickin ja Leen, joiden kanssa saatoimme
jakaa tuntemuksemme. He olivat menossa samaan luonnonpuistoon.
 |
| Parambikulam -pato |
Perille päästyämme oli yöpymispaikan järjestäminen
yllättävän vaikeaa. Paikallisessa turistitoimistossa oltiin hieman
vastahakoisia tarjoamaan palveluja. Tuntui siltä, kuin emme olisi olleet
tervetulleita. Täällä, kuten muualla Intiassa, oppaat eivät kertoneet yhtään
mitään ellemme kysyneet. Jopa ruokailuajat piti selvittää. Ruoka oli myös pieni
pettymys – pääruokana oli aina nuudeleita ja leipää. Lautasella ei ollut nimeksikään edes
kasviksia.
Teimme lyhyen vaellusretken sademetsään ja soutelimme
bambulautalla järvessä. Oppaamme oli sympaattisen näköinen vanha mies, joka
yllätys yllätys puhui todella huonoa englantia. Suurimman osan ajasta vietimme
Nickin ja Leen kanssa jutustellen. Voimme vain kuvitella, miten ankeata meillä
olisi ollut ilman heitä (he totesivat saman meistä). Tässä kuvia öttiäisistä ja
muista näkemistämme kohteista.
 |
| Onko tämä se kuuluisa Yeti? |
 |
| Tämä vauvakäärme oli alle 30cm pitkä ja kynän ohut. |
 |
| MURRRR EI SAA OTTAA KUVAA! |
 |
| Mammakrokotiili |
 |
| Apinaperhe |
 |
| Nautinnollista kirppujen nyppimistä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti