lauantai 3. maaliskuuta 2012

Varkala – auringonottoa, ruokailua ja rentoa meininkiä



Saavuimme maaliskuun alussa Varkalan rantakohteeseen. Ero aikaisempiin kaupunkeihin verrattuna oli huikea – täällä on enemmän valkoihoisia turisteja kuin paikallisia. Tähän mennessä olemme olleet usein ainoat länsimaalaiset kilometrien säteellä. Muualla olemme saaneet todellakin kokea Intian oikeata kulttuuria. Täällä Varkalassa sitä ei koe. Täällä ravintolat tarjoavat länsimaalaista ruokaa ja kaupat notkuvat jos jonkinmoisista matkamuistoista. Toisaalta tämä oli odotettavissa ja meille tervetullutta vaihtelua Intian kaaokseen ja toimimattomaan infrastruktuuriin. 

Varkalan eteläisella rannalla Keralalaiset laskevat kuolleiden tuhkat mereen. Tätä tapaa harrastettiin kauan ennen turistien saapumista, joten länsimaalaisia näkee eniten rannan pohjoispuolella. Emme ole itse olleet näkemässä tällaista seremoniaa, mutta olemme bonganneet etelä-rannalla paljon pieniä alttareita ja uskonnollisia väkerryksiä.

Täällä rannat ovat yllättävän siistit roskista (tosin edelleen voi nähdä törkykasoja talojen takapihoilla) ja uimapukua voi pitää rannalla ilman suurempia tuijotuksia. Paikalliset miehet kuitenkin kuolaavat valkoihoisten naisten perään aina kun silmä välttää (ei kiva fiilis).

Eipä tässä kummosempaa. Päivän ohjelma on seuraavanlainen: aamupala, auringonottoa, lounas, lepoa varjossa pahimman kuumuuden aikana, kävelyä rannalla ja kaduilla, auringonlaskun seuraaminen, illallinen ja pientä lukemista ennen nukkumaan menoa. Tarkoituksemme on myös käydä katsomassa paikallista teatteria, Kathakalia, ehkä jo tänään (näistä kuvia myöhemmin). Ruoka on hyvää ja todella edullista (illallinen kahdelle 6€). Meillä on molemmilla ikävä ruisleipää, luomumaitoa, oivariinia, graavi- ja uunilohta, leikkeleitä ja Oltermannin kermajuustoa.

Lisää kuvia meistä tulossa myöhemmin kunhan ensin rusketumme:)


"Hello looki looki I give you cheap price!" Kaikkea kaupataan, vaikka sitä ei tarvitsisi.


Bungalow -hotellimme on aivan rantakallioiden tuntumassa.

Joka ilta kalastajat toivat saaliinsa ravintoloihin syötäväksi. Tässä pari herkullisen näköistä tiikerirapua.

Lempijuomamme: tuorepuristettua appelsiinimehua

2 kommenttia:

  1. Onhan sitä välillä hyvä vähän rauhoittua. ma

    VastaaPoista
  2. Hienoa, että pääsette nauttimaan myös "rantalomasta". Niinhän se on, suomalaista ruisleipää kaipaa aina ulkomaan matkoilla :) t.Äiskä&Co

    VastaaPoista