maanantai 5. maaliskuuta 2012

Varkala part 2 - the "wonderful" art of Kathakali

Kävimme katsomassa perinteistä keralalaista teatteria, Kathakalia, toissa iltana. Me emme valitettavasti lämmenneet tälle teatterimuodolle. Saattoi olla, ettei esitys ollut myöskään parhaimmasta päästä. Kathakali on teatteria, jossa vain miehillä on mahdollisuus toimia näyttelijöinä. Näytelmät perustuvat tapahtumiin, jotka on esitetty eri uskontojen pyhissä kirjoissa.

Suurin osa kathakalin teatraalisuudesta perustuu vaikuttaviin meikkeihin ja pukuihin, joihin näyttelijät ovat verhoutuneet. Itse esitys ei ollut järin mukaansa tempaava. Kaksi keski-ikäistä möhömahaista miestä pukeutuneina hauskoihin asuihin tallusteli lavalla ilmehtien, tehden silloin tällöin jotain tanssilta näyttäviä askelluksia ja päästellen karjaisuja kurkustaan. Tätä säesti kaksi "muusikkoa", toinen 80-vuotias rummun kolisuttaja ja toinen 25-vuotias kattilan kansien kalisuttaja. Kaikki neljä lavalla olijaa näyttivät lopen kyllästyneitä elämäänsä. Näytelmän juoni meni jotenkin näin: jumala rakastuu prinssiin ja muuttaa ulkomuotonsa naiseksi, jumala pyytää prinssiä naimisiin kanssaan, prinssi ei suostu, heidän välilleen syntyy tappelu tästä hyvästä ja prinssi leikkaa toisen jumalan rinnoista pois. Mielenkiintoista vai mitä...?

Ehkä annamme tälle teatterimuodolle vielä yhden mahdollisuuden Kochissa, jos sattuisi paremmat esiintyjät ensi kerralla.


Paperiliuskojen liimausta poskiin

Miehet tekivät itse kasvomaalauksensa

Miehille puettiin kotikutoiset tutut, jotka koottiin tyhjistä riisisäkeistä.

Prinssi

Jumala naiseksi muuntautuneena


Prinssi leikkaa toisen jumalan rinnoista pois

Mut pakotettiin kuvaan!


 

3 kommenttia:

  1. Varo Jonna tuota miekkamiestä. Olihan tuo tarina. ma

    VastaaPoista
  2. Moi pitkästä aikaa, olihan aika teatteria kuinkas Jonna uskaltautui Prinssin ja Jumalan väliin? Kiva kun jo kohta palaatte tänne Suomen kamaralle on varmaan ollut ikimuistoisia hetkiä ja tarinoita joita sitten yhdessä voidaan aikanaan katsella ja ihailla. Terveisin. Iskä ja Tuula

    VastaaPoista